Korvenranta Oy sai Päijät-Hämeen vuoden Yrittäjä 2022 -palkinnon

Päijät-Hämeen Yrittäjät palkitsi Vuoden Yrittäjä 2022 -palkinnolla Korvenranta Oy:n sisarukset Arto, Jarkko, Jyrki, Kari ja Petri Korvenrannan sekä Pirjo Haverisen 8.10.2022 Sibeliustalossa.

Yli satavuotiaan perheyrityksen vahvuus on sisarusten kesken jaettu vastuunkanto yhdistettynä mutkattomaan ja avoimeen toimintatapaan. Järvelässä vuodesta 1919 lähtien toiminut puusepäntehdas aloitti toimintansa valmistamalla ovia ja ikkunoita. Pitkän historiansa aikana yritys on muun muassa valmistanut kaksi puista linja-autonkoria, toimittanut puutavaran Linnanmäen vuoristorataan ja tehnyt julkitilojen kalusteita esimerkiksi Kantaravintoloille ja Cumulus-hotelliketjulle.

Nykyisin Korvenranta Oy toimii alihankkijana useille toimialoille. Yritys keskittyy kolmeen osaamisen alueeseen: Kalustekomponenttien sopimusvalmistus, projektikalusteet ja levyjen CNC-työstö. Korvenrannan tunnettuun laatuun kuuluu myös olennaisesti työntekijöiden arvostaminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen yrityksessä. Yritys työllistää 25 asiansa osaavaa ammattilaista.

Valintaraati nosti esille historiallisen perheyrityksen, jossa yrittämisen ydinperusta – perhe, osaaminen ja laatu – on pysynyt muuttumattomana jo vuosisadan. Sisukkuudesta syntynyt sukupolvien yli kantava osaaminen ja yrittäjähenki ovat tuottaneet työtä ja elinvoimaa ympäristöönsä vuosikymmenestä toiseen.

Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä -palkinto annetaan vuosittain menestyksekkäälle päijäthämäläiselle yrittäjävetoiselle yritykselle. Yrityksen valitsee Päijät-Hämeen Yrittäjien hallitus.

Lisätietoja:

Jarkko Korvenranta, yrittäjä, Korvenranta Oy, puh. 040 558 8097
Juha Tähkänen puheenjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät, puh. 0400 938151
Heta Vihervirta-Vuontelo, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät, puh. 0400 854 995

 

Tapio Haavisto toi lastin koivupuuta Karhusaaren satamaan laivausta odottamaan. Kuvaaja: Johannes Tervo

Suomalaista koivukuitua viedään naapurimaihin

Suomen satamissa lastataan tällä hetkellä koivukuitupuuta laivoihin, jotka suuntaavat Ruotsiin, Puolaan ja muuallekin Itämeren alueelle.

Suomalaiset metsäjohtajat ovat mieluusti muistuttaneet, että Itämeren allas on yhtenäinen puunhankinta-alue. Heille se tarkoittaa lähinnä mahdollisuutta ostaa kuitupuuta, jotta kotimaisen puun hinnat on kyetty pitämään kurissa. Samaan ideaan näyttää hädän hetkellä takertuneen myös Metsäteollisuus ry, kun itäinen koivukuitupuuvirta katkesi.

”Tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että metsäyhtiöt kääntävät katseensa kotimaan markkinoihin (…) mutta samalla katsotaan myös Ruotsiin ja Itämeren alueelle laajemmin”, lausui johtaja Maarit Lindström STT:lle pari viikkoa sitten.
Siinäpä katselevat – kotimaasta ei koivua irtoa juuri nykyistä enempää. Kovin optimistiselta kuulostaa myös ajatus löytää koivua Itämeren rantametsistä. Ruotsin koivuvarojen perään haikailu vaikuttaa lähinnä hämmentävältä.

”Ruotsissa ei ole tarjolla ylimääräistä lehtikuitupuuta. Tuomme osan Baltiasta ja aiemmin toimme sitä myös Venäjältä”, sanoo metsäjohtaja Linda Eriksson Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestöstä.

Suomi ei ole ainoa maa, jolle itäpuun virran kuihtuminen tietää hankaluuksia. Siksi erityisesti koivukuitupuuvirta saattaa kääntyä Suomesta etelään. Länsirannikon satamien kautta raakapuuta vievän ja tuovan Fornello Oy:n toimitusjohtaja Juhani Koskiranta kiteyttää markkinoille Venäjän hyökkäyksen myötä kärjistyneen tilanteen.

”Maailmalla on nyt pula kaikesta puupohjaisesta raaka-aineesta.”

Viestit kertovat vahvoista ostohaluista. Parhaimmillaan Itämeren altaan alueella koivukuitupuueristä tarjotaan hintoja, jotka lähentelevät tukkipuun hintoja.

Selluyhtiöiden ahdinkoa pahentaa sekin, että koivuja kärkkyvät myös puuvarastoihinsa täydennystä haalivat Itä-Suomen energiayhtiöt, joilta kiellettiin halvan itähakkeen autuus. Korkean lämpöarvonsa vuoksi koivusta kestäisi maksaa energialaitoksilla sen mitä kuitupuustakin maksetaan.
Myös Euroopan laajuiseen energiapulan ratkaisuksi on jo kyselty suomalaista puuta, muun muassa havukuitua.

Koko artikkeli Metsälehden verkkosivuilta

 

Visakoivun tunnettuutta ja teollista käyttöä edistämään julkaistiin verkkosivusto ja video

Visakoivu, joka on perinteisesti ollut erilaisten puhdetöiden ja tarvekalujen materiaali, halutaan tuoda takaisin suomalaiseen suunnitteluun ja muotoiluun. Tavoitteena on, että ainutlaatuisen materiaalin visuaalisia ominaisuuksia hyödynnetään jatkossa uudella ja raikkaalla tavalla. 

Visan uusi tuleminen -hankkeessa on haluttu herätellä huomaamaan visakoivun puuaineksen kauneus ja sen monipuoliset käyttömahdollisuudet tämän päivän kalusteissa ja sisustusesineissä, elektroniikkatuotteissa, liikkumisvälineissä sekä esimerkiksi koruissa ja asusteissa. Tavoitteena edistää visakoivun tunnettuutta ja erityisesti sen hyödyntämistä teollisessa tuotannossa uudella ja modernilla tavalla.

Ideoita ja innostusta herättämään toteutettiin

Verkkojulkaisussa ja videolla tuodaan esimerkkejä uudenlaisista visakoivutuotteista, kerrotaan visakoivun tarinaa visakoivikosta puumateriaaliksi, puuaihioiksi, viilumateriaaliksi ja valmiiksi tuotteiksi sekä innoste-taan ideoimaan uusia visakoivutuotteita.

– Visakoivu on monivivahteinen ja tunteita herättävä puulaatu. Valitettavasti mielikuva visakoivusta on jäänyt liian vahvasti menneisiin käyttötapoihin, johon kuului myös vahva kellastuva lakkaus. Ilman uudenlaisen mielikuvan synnyttämistä, visakoivu ei herätä nuoren polven suunnittelijoiden ja muotoilijoiden kiinnostusta hyödyntää sitä uusien tuotteiden luomisessa, kertoo LADECin liiketoimintakehittäjä Mikko Kyle hankkeen tavoitteista.

– Hankkeessa toteutetulla videolla ja verkkojulkaisulla pyritään vaikuttamaan tunteiden kautta mieliku-vaan sekä tuomaan esikuvia ja inspiraatiota visakoivun uudenlaiseen hyödyntämiseen. Ei riitä pelkästään se, että materiaalia on saatavilla yhä enemmän, Kyle jatkaa.

Hankkeen projektipäällikkö Jukka Selin kertoo, että nyt luotu aineisto on poikkeuksellista brändityötä yhden puumateriaalin ympärillä. Visalla on kuitenkin materiaalina poikkeuksellista tarjottavaa suomalaisille yrityksille ajatellen vaikkapa kansainvälisille markkinoille suunnattavia tuotteita.

Betula pendula var. carelica on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Tulevina vuosina mahdollisuudet visakoivun käyttöön olisivat hyvät, sillä 30-40 vuotta sitten istutetut visakoivikot ovat tulleet harvennusikään ja materiaalia tulee olemaan saatavilla.

Visakoivun uusi tuleminen -hanketta koordinoi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hanke toteutettiin ajalla 1.9.2018 – 31.12.2019 yhteistyössä Pro Puu ry:n ja Visaseura ry:n kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. www.curlybirch.com -verkkojulkaisua ylläpitää ja hallinnoi hankkeen päätyttyä Visaseura ry.