Ekologinen hirsikiinteistö rakentuu paikallisvoimin Auraan.

Auraan rakennetaan kunnantalo hirrestä

Auran kunnassa investoidaan kestävään tulevaisuuteen. Nykyaikainen, ilmastoystävällisestä hirrestä rakentuva kunnantalo on kuntalaisten yhteinen hanke ja ylpeyden aihe.

Harva kunta saa keskeiselle paikalle hirsisen kunnantalon. Auran kunta toimii edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä rakentaessaan uuden kunnantalonsa massiivipuusta.
– Puurakentaminen on todellinen arvovalinta. Meillä Aurassa satsataan tulevaisuuteen ja vahvistetaan elinvoimaisuutta. Nykyaikainen ja ilmastoystävällinen kunnantalo on meille kaikille auralaisille ylpeyden aihe, kommentoi Auran kunnanjohtaja Terhi Källi.

Hirsihanke yhdistää koko kuntaa

Tuleva kunnantalo yhdistää vihreiden arvojen myötä koko paikkakuntaa.
– Niin kunnan työntekijät, viranhaltijat, poliitikot kuin paikalliset rakennusyrittäjät ovat innoissaan tulevasta kunnantalosta. Kunnanjohtaja on ollut tiiviisti mukana tulevaisuushankkeessa, työmaakokouksia myöten, projektin vetäjä Tuomas Nieminen Hoivarakentajilta kertoo.

Auran kunta toteuttaa uuden kunnantalon yhteistyössä Hoivarakentajien kanssa, paikallisten rakennusalan ammattilaisten voimin. Julkisen hirsirakentamisen edelläkävijänä tunnettu Hoivarakentajat on rakentanut Auraan aikaisemmin jo hirsipäiväkodin, hirsisen kuntosalin ja kaksi hoivakotia.

Hirsi on rakennusmateriaalina arvostettu ja äärimmäisen ekologinen.
– Halusimme ehdottomasti rakentaa vähähiilisestä, kotimaisesta hirrestä. Ilmastoarvomme näkyvät rakennusmateriaalin ohella siinä, että kunnantaloon asennetaan maalämpö ja hyödynnämme myös aurinkosähköä, Auran kunnan tekninen johtaja Kari Tuohi kertoo.

Yhteisöllisen hirsirakennushankkeen kruunaa kunnantalon pihamaalle sijoitettava, paikallisen yrityksen toteuttama puurakenteinen logo. Sydänteemainen ulkokaluste kuvastaa auralaisten yhteishenkeä ja rakkautta puurakentamiseen.

Viihtyisät tilat houkuttelevat työvoimaa 

Kari Tuohen mukaan massiivipuu on investointi paitsi vähähiiliseen tulevaisuuteen, myös kunnan työntekijöiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.
– Hirsi luo tiloihin terveelliset ja turvalliset sisäilmaolosuhteet ja se on niin akustisesti kuin visuaalisesti aistiystävällinen materiaali, Tuohi kuvailee.

Hoivarakentajien Niilo Rantala kertookin, kuinka hanketta vetäneessä tilatyöryhmässä työntekijöiden hyvinvointi on noussut kärkitavoitteeksi. Henkilöstön edustus on ollut suunnittelutyössä aktiivisesti mukana.
– Kyllähän tämä on upea satsaus työntekijöiden hyvinvointiin kiinteistön muodossa ja iso vetovoimatekijä koko kunnalle, Rantala toteaa.

Kunnantalosta kuntalaistaloksi

Keväällä 2023 valmistuvaan, 848 neliöiseen kunnantaloon rakentuu työhuoneita sekä neuvottelu- ja kokoustilaa. Hybridityön mahdollisuudet näkyvät kunnantalon kalustuksessa ja modernissa kokoustekniikassa.
– Viihtyisiin ja terveellisiin hirsitiloihin on hyvä mennä töihin. Hirsitoimitilat ovat toisaalla houkutelleet työntekijöitä jopa muuttamaan paikkakunnalle, Tuomas Nieminen muistuttaa.

Kunnantalon tilat rakentuvat monikäyttöisiksi.
– Voidaan oikeastaan puhua kuntalaisten talosta. Uudessa hirsikiinteistössä, Auran kunnan maamerkissä voidaan järjestää tulevaisuudessa monenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, Kunnanjohtaja Terhi Källi iloitsee.

Lisätietoja
Tuomas Nieminen, projektipäällikkö, Hoivarakentajat
p. 0400416708, tuomas.nieminen@hoivarakentajat.fi

Kari tuohi, Auran kunnan tekninen johtaja.
p. 0408307024, Kari.tuohi@aura.fi

Anna-Mari Alkio, Auran kunnan kehittämisjohtaja
p. 0406310464

Innovatiivisi puurakenneideoita Heurekan tiedepuisto Galileihin

Arkkitehtiopiskelijoiden kilpailussa valittiin jatkoon 10 innovatiivista ja omaperäistä puurakenneideaa Heurekan tiedepuisto Galileihin.

Viime syyskuussa julkistettiin arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailu, jonka tavoitteena oli löytää Heurekan tiedepuisto Galileihin innovatiivisia, elämysvoimaisia ja tiedekeskuksen sisältöön sopivia puurakenteisia ehdotuksia.  Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan, Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköiden sekä Puutuoteteollisuus ry:n, Suomen Metsäsäätiön ja ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelman kanssa.

Kilpailu on luonteeltaan kaksivaiheinen ideakilpailu. Ehdotettujen puurakenteiden tulee lisätä Heurekan ulkonäyttelyalueen huomioarvoa, käyttöastetta, viihtyvyyttä tai muutoin kehittää ja lisätä alueen vuorovaikutteista elämystarjontaa ja tieteellistä sisältöä. Kilpailutehtävässä haetaan ehdotuksia kahdelle eri tiedepuisto Galilein alueelle: eväidensyönti- ja oleskelualueelle sekä Heurekan arboretumiin eli puulajipuistoon.

Kilpailuun ykkösvaiheeseen osallistui 3.12.2021 mennessä 36 kilpailuehdotusta, joista 10 valittiin kilpailun kakkosvaiheeseen.

Kilpailun kakkosvaiheeseen valitut kilpailutyöt palkitaan kukin 1000 euron palkinnolla.
Palkittujen kilpailuehdotusten tekijätiedot pysyvät nimimerkkien takana edelleen salaisina ja ne julkistetaan vasta kilpailun kakkosvaiheen päätyttyä palkintojenjakotilaisuudessa elokuussa 2022.

Palkintolautakunta piti kilpailun tasoa hyvänä sekä vaihtelevan monipuolisena. Monet ykkösvaiheesta kakkosvaiheeseen valitut ehdotukset ovat jatkokehittämällä varsin toteuttamiskelpoisia. Kilpailun toiseen vaiheeseen valittiin seuraavat 10 kilpailutyötä, jotka ovat tässä nimimerkkien mukaisessa aakkosjärjestyksessä: Aistipolku, Fii Ksii, Galilein taite, Kaiku, Moire, Pellem, Polku, Puiden matkassa, Tiamat ja Verso.

Arkkitehtiopiskelijoiden ideakilpailu tukee Heurekassa 8.1.2023 asti esillä olevaa SuperPUU-näyttelyä, joka esittelee puumateriaalin monia hienoja ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia sekä puutuotteiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelma, Puutuoteteollisuus ry, Suomen Metsäsäätiö, Metsä Wood, Stora Enso, UPM Plywood, Isku, Novart ja Versowood.

 

Ehdotusten kuvaukset ovat tiedotteen linkissä.

Ensimmäinen arkkitehtuurin ja muotoilun liputuspäivä

Ensimmäinen arkkitehtuurin ja muotoilun liputuspäivä 3. helmikuuta 2022 sai innostuneen vastaanoton. Arkkitehtuurin ja muotoilun päivät keräsivät yli 2 800 osallistujaa lähes kolmeenkymmeneen tapahtumaan eri puolilla Suomea ja verkossa.

Sisäministeriö tiedotti suosituksestaan liputtaa 3. helmikuuta 2022 Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi juuri parahiksi liputuspäivää edeltävällä viikolla. Kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa liputettiin, ja tieto ehti tavoittaa myös useat kiinteistö- ja taloyhtiöt ympäri maan.

Kaupungeista esimerkiksi Tampere otti liputuksen näkyvästi ohjelmaansa. Lahdessa ja Lappeenrannassa LAB-ammattikorkeakoulu liputti kampuksillaan ja ilmoitti, että heille muotoilualan kouluttajana oli tärkeää olla etujoukoissa mukana juhlistamassa maamme arkkitehtuurin ja muotoilun osaamista.

Useat päättäjät ja vaikuttajat jakoivat liputusaiheisia julkaisuja sosiaalisen median tileillään. Esimerkiksi sisäministeri Krista Mikkonen ja europarlamentaarikko Henna Virkkunen twiittasivat aiheesta, ja Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki julkaisi Facebook-tilillään liputuspäivän kunniaksi omia arkkitehtuurisuosikkejaan.

 

Liputuspäivää esittäneet yksitoista arkkitehtuurin ja muotoilun alojen organisaatiota ovat enemmän kuin tyytyväisiä liputuksen saamaan näkyvyyteen ja helmikuun alussa vietettyyn Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumaviikkoon.

”Jätimme liputuspäiväesityksen sisäministeriölle vuosi sitten, ja olemme iloissamme siitä, että jo tänä vuonna päästiin liputtamaan. Iloa on vielä lisännyt se, miten laajasti ja positiivisesti arkkitehtuurin ja muotoilun liputus huomioitiin eri puolilla maata. Toivomme, että tämä innostunut vastaanotto antaa pontta liputuspäivän vakiinnuttamiselle”, sanoo Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori.

Liputuspäiväesityksen taustalla olivat Archinfon lisäksi Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtuurimuseo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Rakennustietosäätiö, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK, Ornamo, Sisustusarkkitehdit SIO, Designmuseo ja EMMA – Espoon modernin taiteen museo.

Lue lisää arkkitehtuurin ja  muotoilun päivästä

Hirsitalovalmistajilla poikkeuksellisen vahvat tilauskannat

Positiivinen kehitys jatkuu

Teollisen hirren liikevaihto vuonna 2021 oli 329 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti noin 30 %:n kasvua vuoteen 2020 verrattuna. Kysyntä ylitti valmistajien odotukset.

Positiivinen kehityssuunta jatkuu, ja kasvua on nähtävissä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Teollisten hirsitalovalmistajien tilauskannat 1.1.2022 ovat poikkeuksellisen vahvat – jopa 43 %:n kasvu edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Joka neljäs uusi omakotitalo rakennetaan hirrestä

Korona-aika on innostanut ihmisiä rakentamaan, ja kasvua on nähtävissä sekä pientalo-, loma-asunto -ja saunarakentamisessa. Kuluvalle vuodelle Rakennustutkimus RTS ennustaa 9 000 omakotitaloaloitusta, mikä on 1 000 enemmän kuin vuonna 2020. Avaimet käteen -pakettiratkaisut sekä yhtiömuotoinen rakentaminen ovat viime vuosina olleet kasvussa ja kyseiset hankintatavat kasvavat entisestään vuonna 2022. Myös mökki- ja saunarakentamiseen ennustetaan kuluvalle vuodelle kasvua.

Rakennustutkimus RTS:n Aarne Jussila kertoo, että näkymät kaikille hirsirakentamisen osa-alueille ovat positiiviset. ”Loma-asuntojen ja omakotitalojen rakentaminen ovat vauhdittuneet koronan myötä. Ihmiset haluavat lähelle luontoa ja tilaa elämiselle”, Jussila kommentoi.

Kasvua haetaan entistä enemmän viennistä

Huolimatta kotimaan suotuisasta kehityksestä, Hirsitaloteollisuus (HTT) tavoittelee strategian mukaisesti voimakasta kasvua hirsirakennusten vientiin. Katseet ovat tällä hetkellä kohdistuneet Keski-Euroopan lisäksi myös itään. ”Kiinan Standardisointikomitean pyynnöstä olemme aktiivisesti mukana valmistelemassa Kiinan hirsistandardia. Standardisointiyhteistyö luo pohjaa sille, että suomalaisten hirsitalojen vienti Kiinaan ja niiden luvittaminen siellä on entistä helpompaa”, kertoo Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen.

Lisätietoja:
Seppo Romppainen, Hirsitaloteollisuus ry toimitusjohtaja, 050 376 5901, seppo.romppainen@hirsikoti.fi
Aarne Jussila, Rakennustutkimus RTS, 040 900 5601, aarne.jussila@rti.fi