Marko Saarelainen jatkaa Hirsitaloteollisuuden puheenjohtajana

Marko Saarelainen jatkaa Hirsitaloteollisuuden puheenjohtajana

Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtaja Marko Saarelainen valittiin jatkokaudelle Hirsitaloteollisuus ry HTT:n hallituksen puheenjohtajaksi keskiviikkona 20.3.2024 Kalajoella pidetyn vuosikokouksen yhteydessä.

Perinteisessä vuosikokousseminaarissa Rakennustutkimus RTS Oy esitteli alan tuoreimman markkinakatsauksen. Todettiin, että vuoden 2023 markkinaromahduksessa hirsirakentaminen on pystynyt nostamaan markkinaosuuttaan. Uusista pientaloista jo yli neljännes rakennetaan hirrestä.

Pientalomarkkina on käynyt historiallisen alhaalla, mutta ainakin hirsitaloteollisuudessa pohjakosketus on nyt nähty. Merkkejä kysynnän elpymisestä on olemassa; lattialiikenne on lisääntynyt ja tarjouskanta kasvaa. Suomalaisten asumistoiveet ja haaveet omasta hirsisestä omakotitalosta tai vapaa-ajan asunnosta eivät ole kadonneet minnekään” sanoo puheenjohtaja Marko Saarelainen.

– – – – –

Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on suomalaisten hirsitalotuottajien yhteinen järjestö, jonka jäsenyritykset suunnittelevat ja valmistavat yhdessä yli 80 % maassamme tuotetuista hirsituotteista.

Vuonna 2023 Suomessa kuluttajakaupassa myydyistä ja rakennetuista omakotitaloista 27 prosenttia tehtiin hirrestä. Yhdistyksen verkkosivuille on koottu tietoa mm. hirren ainutlaatuisista ominaisuuksista terveellisenä, kestävänä ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina: www.hirsikoti.fi

 

Voiko koneen valmistaa puusta?

LUT-yliopiston protopaja J. Hyneman Center täyttää viisi vuotta ja juhlistaa merkkipaaluaan uudella rakennushaasteella yhdessä Puuteollisuuden kanssa. Kilpailussa LUT-korkeakouluyhteisön opiskelijat valmistavat koneita pelkästään puusta. 

J. Hyneman Center haastaa yhteistyössä Puuteollisuus ry:n kanssa LUT-konsernin opiskelijat ideoimaan ja rakentamaan puisia koneita. Koneiden pitää olla toimivia, ja niissä pitää olla vähintään kolme osaa, mutta käyttötarkoitus on vapaa. Materiaalina tulee käyttää pelkästään tai pääosin puuta tai puujalosteita.

”Puu valikoitui kilpailumateriaaliksi, koska puu on tavallinen, edullinen, turvallinen ja kestävä materiaali, jota on helppo työstää. Puuta voi käyttää myös kohteissa, joissa sitä ei nykyään usein näe, kuten koneissa”, kertoo JHC:n projektipäällikkö Terhi Virkki-Hatakka.

JHC-rakennushaasteen sponsorina toimii satojen puualan yritysten edunvalvoja Puuteollisuus ry, joka lahjoittaa haastetta varten 3 000 euroa. Tuomaristo valitsee kilpailuun viisi ryhmää, jotka saavat materiaalirahoitukseksi 400 euroa ryhmää kohden. Tuomaristoon kuuluvat lokakuussa Suomessa vieraileva keksijä Jamie Hyneman sekä JHC:n ja Puuteollisuuden edustajat. Kilpailun voittaja palkitaan 1 000 eurolla.

”Puutoimiala tarvitsee innovaatioita ja uutta ajattelua. Kilpailun teema sopii juuri näihin ajatuksiin ja siksi haluamme kannustaa opiskelijoita aiheen äärelle”, sanoo Puuteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias.

”Odotamme innolla opiskelijoiden töitä. Toivomme, että opiskelijat innostuisivat puutoimialasta ja toisivat uutta ajattelua alallemme. Toivottavasti tämä on vain alku ja yhteistyömme LUTin kanssa jatkuu”, Liias lisää.

 

Kilpailun aikataulu

Haasteen julkaisuajankohta on JHC:n avajaisten vuosipäivä 29. syyskuuta. Tasan viisi vuotta sitten perustettiin J. Hyneman Center, joka on LUT-yliopiston yhteydessä toimiva protopaja. Se kantaa Jamie Hynemanin nimeä, ja Hyneman onkin ollut vuosi vuodelta enemmän mukana protopajan toiminnassa.

Hakuaika 29.9.–15.10.
Opiskelijoiden hakemusten joukosta valitaan viisi parasta ideaa, jotka saavat rahoituksen materiaalihankintoja varten.

Rakentamisaika 23.10.–24.11.
Rakentamisaikaa on kuukausi. Haasteen aikana ryhmät saavat ohjausta ja sparrausta Jamie Hynemanilta, joka vierailee Suomessa 13.­–23.10.2023.

Tulokset viikolla 48
Opiskelijat esittelevät työnsä tulokset, ja paras palkitaan seminaarissa viikolla 48.
Puheenvuorot kuullaan Puuteollisuudelta ja Jamie Hynemanilta. Seminaari on osa JHC:n juhlavuotta.

 

Mikä on Protopaja JHC

Arkkitehti Olavi Koposen suunnittelema, vuonna 2012 valmistunut Villa Riviera Taipalsaaressa. kuva: Jussi Tiainen

Arkkitehti Olavi Koposen suunnittelema, vuonna 2012 valmistunut Villa Riviera Taipalsaaressa. kuva: Jussi Tiainen

Suomalaisella puuarkkitehtuurilla on pitkät perinteet ja valoisa tulevaisuus

Jokainen Suomen hallitus 1990-luvulta lähtien on edistänyt puurakentamista. Korkealaatuinen arkkitehtuuri herättää kiinnostusta puurakentamista kohtaan, mikä tukee Suomen tavoitteita hiilineutraaliudesta.

 

Puu on perinteinen suomalainen rakennusmateriaali, ja suomalainen puuosaaminen on kansainvälisessäkin mittapuussa merkittävää. Puurakentamisen tulevaisuus pohjautuu vastuulliseen metsätalouteen, ja puuarkkitehtuurin suunnan viitoittajina ovat prosesseista tuotantoon ulottuva digitaalisuus sekä teollinen esivalmistaminen.

2020-luvun suomalainen puuarkkitehtuuri hyödyntää digitaalisuutta ja teollisia menetelmiä, mutta myös perinteisistä puurakentamisen menetelmistä osataan ottaa oppia. Archinfon yhdessä Puurakentamisen ohjelman kanssa kokoama valikoima esittelee 19 käyttötarkoitukseltaan ja mittakaavaltaan erilaista puuarkkitehtuurikohdetta eri puolilla Suomea.

Valikoima käsittää kohteita pienen mittakaavan luontorakenteista ja mökeistä suuriin julkisiin rakennuksiin sekä asuin- ja toimistotaloista puukaupunginosiin.

Linkki infopakettiin Archinfon sivuilla

 

ESITELTÄVÄT KOHTEET

  • Suomalais-venäläinen koulu, Helsinki 2021 (AFKS Arkkitehdit)
  • Lukio- ja kulttuuritalo Monio, Tuusula 2023 (AOR Arkkitehdit)
  • Helsingin luonnontiedelukio, 2023 (AFKS Arkkitehdit)
  • Satama Areena, Kotka 2023 (Arkkitehtitoimisto ALA)
  • Wood City, Helsinki 2019–2024 (Anttinen Oiva Arkkitehdit)
  • Katajanokan Laituri, Helsinki 2024 (Anttinen Oiva Arkkitehdit)
  • Serlachius Museum Gösta & Taidesauna, Mänttä 2015, 2022 (Mendoza Partida & BAX)
  • Sauna-ravintola Kiulu & Ähtärin uimahalli, Ähtäri 2022, 2024 (Studio Puisto)
  • Pikku-Finlandia, Helsinki 2022 (Jaakko Torvinen, Havu Järvelä, Elli Wendelin)
  • Rauhalinna, Savonlinna 2023 (OOPEAA)
  • Lammassaaren luontoreitti, Helsinki 2017, 2022 (Studio Puisto & Nomaji)
  • Elokuvaohjaajan talo, Iisalmi 2020 (Pirinen & Salo)
  • Space of Mind, 2020 (Studio Puisto)
  • Talo Meteoriitti, Kontiolahti 2020 (Ateljé Sotamaa)
  • Paritalot Viikinmäessä, Helsinki 2022 (Kanttia 2 Arkkitehdit)
  • Puu-Myllypuro, Helsinki (Arkkitehtityöhuone APRT & Helsingin kaupunki)
  • Linnanfältti, Turku (Turun kaupunki & Schauman Arkkitehdit, Sigge Arkkitehdit, Arkkitehdit Casagrande, Arkkitehtitoimisto Tommy Gustafsson)

//Archinfo

 

Ensimmäinen arkkitehtuurin ja muotoilun liputuspäivä

Ensimmäinen arkkitehtuurin ja muotoilun liputuspäivä 3. helmikuuta 2022 sai innostuneen vastaanoton. Arkkitehtuurin ja muotoilun päivät keräsivät yli 2 800 osallistujaa lähes kolmeenkymmeneen tapahtumaan eri puolilla Suomea ja verkossa.

Sisäministeriö tiedotti suosituksestaan liputtaa 3. helmikuuta 2022 Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi juuri parahiksi liputuspäivää edeltävällä viikolla. Kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa liputettiin, ja tieto ehti tavoittaa myös useat kiinteistö- ja taloyhtiöt ympäri maan.

Kaupungeista esimerkiksi Tampere otti liputuksen näkyvästi ohjelmaansa. Lahdessa ja Lappeenrannassa LAB-ammattikorkeakoulu liputti kampuksillaan ja ilmoitti, että heille muotoilualan kouluttajana oli tärkeää olla etujoukoissa mukana juhlistamassa maamme arkkitehtuurin ja muotoilun osaamista.

Useat päättäjät ja vaikuttajat jakoivat liputusaiheisia julkaisuja sosiaalisen median tileillään. Esimerkiksi sisäministeri Krista Mikkonen ja europarlamentaarikko Henna Virkkunen twiittasivat aiheesta, ja Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki julkaisi Facebook-tilillään liputuspäivän kunniaksi omia arkkitehtuurisuosikkejaan.

 

Liputuspäivää esittäneet yksitoista arkkitehtuurin ja muotoilun alojen organisaatiota ovat enemmän kuin tyytyväisiä liputuksen saamaan näkyvyyteen ja helmikuun alussa vietettyyn Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien tapahtumaviikkoon.

”Jätimme liputuspäiväesityksen sisäministeriölle vuosi sitten, ja olemme iloissamme siitä, että jo tänä vuonna päästiin liputtamaan. Iloa on vielä lisännyt se, miten laajasti ja positiivisesti arkkitehtuurin ja muotoilun liputus huomioitiin eri puolilla maata. Toivomme, että tämä innostunut vastaanotto antaa pontta liputuspäivän vakiinnuttamiselle”, sanoo Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori.

Liputuspäiväesityksen taustalla olivat Archinfon lisäksi Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtuurimuseo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL, Rakennustietosäätiö, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK, Ornamo, Sisustusarkkitehdit SIO, Designmuseo ja EMMA – Espoon modernin taiteen museo.

Lue lisää arkkitehtuurin ja  muotoilun päivästä