Erikoissahatavaran kauppapaikka
Pääkirjoitus 2/2022
Tämänkertainen Puuviesti-lehden teema on mm. kotimainen puu, josta onkin hyvä ottaa kunnolla kiinni.
Metsätaloutemme perustuu suurten metsäkonsernien hankintaperiaatteisiin. Puuta kasvatetaan ja kaadetaan paperi- ja selluteollisuuden tarpeisiin. Metsäkonsernien sahausliiketoiminta tukee näitä toimintoja.
Laadukasta puuta tai erikoispuulajeja ei saada poimittua isoista massoista, koska se ei tuota heille rahaa. Metsänomistajan etuhan olisi saada parempaa tuottoa metsästä, mutta erikoisempien puiden ”poimiminen” metsästä vaatii viitseliäisyyttä ja kauppapaikkaa.
Me Puuteollisuusyrittäjissä olemme huomanneet, että erikoissahatavaralle on kysyntää. Erikoissahatavara on sahatavaraa, joka on erikoista kuivausasteeltaan, puulajiltaan ja dimensioiltaan. Näitä ei välttämättä
saa puutavaratukkureilta tai rautakaupasta. Esimerkiksi oksaton mänty (tyvitukki), haapa ja koivu ovat ”kiven alla”. Koska isot metsäkonsernit eivät kykene tällaiseen yhteistyöhön, suuntaamme katseemme piensahureiden puoleen.
Eli tässä vaiheessa ostajia on ja niiden määrä tulee hyvin todennäköisesti kasvamaan. Nyt täytyisi saada myyjienkin myyntihousut jalkaan ja aktivoitumaan. Me toimialajärjestöissä olemme valmiit lyömään viisaat
päämme yhteen ja viemään kauppapaikkaideaa eteen päin.
Kauppapaikassa puuta ostavat puusepät ja piensahurit ilmoittavat mitä heillä on joko sahattuna tai millaista tukkia on sahalle tulossa ja sahurilta voi tilata juuri oikeata dimensiota. Tässä muutama esimerkki miten erikoissahatavaran kauppapaikka toimii:
ESIMERKKI 1: Puuseppä Oy/Ab tarvitsee haapasahatavaraa lauteisiin. Puuseppä laittaa ilmoitukseen kauppapaikkaan tarvitsemistaan dimensioista ja määrän. Jos tarve on jatkuvaa, sekin näkyy ilmoituksessa. Sahuri AA Oy tietää saavansa pian haapatukkia pihaansa ja ottaa yhteyttä Puuseppään.
ESIMERKKI 2: Sahuri AA Oy/Ab on saanut ostettua hyvää koivutukkia ja miettii, mitkä mitat menisivät kaupan. Sahuri laittaa kauppapaikkaan kyselyn kuka olisi valmis ostamaan koivusahatavaraa. Yhteistyön idea on, että siitä hyötyy kaikki. Yritysten kanssa keskustellessa tämä idea on saanut hyvän vastaanoton eli asiakkaita on.
Olisiko tässä alku Lähipuu 2.0:lle?
Janne Liias
Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja