Tapio Haavisto toi lastin koivupuuta Karhusaaren satamaan laivausta odottamaan. Kuvaaja: Johannes Tervo

Suomalaista koivukuitua viedään naapurimaihin

Suomen satamissa lastataan tällä hetkellä koivukuitupuuta laivoihin, jotka suuntaavat Ruotsiin, Puolaan ja muuallekin Itämeren alueelle.

Suomalaiset metsäjohtajat ovat mieluusti muistuttaneet, että Itämeren allas on yhtenäinen puunhankinta-alue. Heille se tarkoittaa lähinnä mahdollisuutta ostaa kuitupuuta, jotta kotimaisen puun hinnat on kyetty pitämään kurissa. Samaan ideaan näyttää hädän hetkellä takertuneen myös Metsäteollisuus ry, kun itäinen koivukuitupuuvirta katkesi.

”Tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että metsäyhtiöt kääntävät katseensa kotimaan markkinoihin (…) mutta samalla katsotaan myös Ruotsiin ja Itämeren alueelle laajemmin”, lausui johtaja Maarit Lindström STT:lle pari viikkoa sitten.
Siinäpä katselevat – kotimaasta ei koivua irtoa juuri nykyistä enempää. Kovin optimistiselta kuulostaa myös ajatus löytää koivua Itämeren rantametsistä. Ruotsin koivuvarojen perään haikailu vaikuttaa lähinnä hämmentävältä.

”Ruotsissa ei ole tarjolla ylimääräistä lehtikuitupuuta. Tuomme osan Baltiasta ja aiemmin toimme sitä myös Venäjältä”, sanoo metsäjohtaja Linda Eriksson Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestöstä.

Suomi ei ole ainoa maa, jolle itäpuun virran kuihtuminen tietää hankaluuksia. Siksi erityisesti koivukuitupuuvirta saattaa kääntyä Suomesta etelään. Länsirannikon satamien kautta raakapuuta vievän ja tuovan Fornello Oy:n toimitusjohtaja Juhani Koskiranta kiteyttää markkinoille Venäjän hyökkäyksen myötä kärjistyneen tilanteen.

”Maailmalla on nyt pula kaikesta puupohjaisesta raaka-aineesta.”

Viestit kertovat vahvoista ostohaluista. Parhaimmillaan Itämeren altaan alueella koivukuitupuueristä tarjotaan hintoja, jotka lähentelevät tukkipuun hintoja.

Selluyhtiöiden ahdinkoa pahentaa sekin, että koivuja kärkkyvät myös puuvarastoihinsa täydennystä haalivat Itä-Suomen energiayhtiöt, joilta kiellettiin halvan itähakkeen autuus. Korkean lämpöarvonsa vuoksi koivusta kestäisi maksaa energialaitoksilla sen mitä kuitupuustakin maksetaan.
Myös Euroopan laajuiseen energiapulan ratkaisuksi on jo kyselty suomalaista puuta, muun muassa havukuitua.

Koko artikkeli Metsälehden verkkosivuilta