Hannoverin messuilla koettiin jälleen toukokuussa puun juhlaa, kun metsä-ja puutuotealan väki kokoontui Ligna2023 messuille. Itsenäisenä puuntyöstömessutapahtumana messut Hannoverissa järjestettiin vuoteen 1975 saakka joka toinen vuosi. Koronan takia vuoden 2021 tapahtuma peruttiin. Neljän vuoden tauon jälkeen oltiin jälleen kerran Suomen metsäkeskuksen hankkeiden järjestämänä suomalaisten puualan yrittäjien voimin hakemassa viimeisintä tietoa siitä, missä puualan tuotannon kehityksessä mennään ja tietysti verkostoitumassa muiden puualan yrittäjien kanssa.
Edellisillä Ligna-messuilla 2019 saimme juhlia Suomen MM-jääkiekon kultaa Hannoverissa ja tänä vuonna Cha-Cha-Cha -tahtiin kierreltiin ja ihmeteltiin uuden tekniikan ja innovaatioiden saavutuksia koneissa – ja laitteissa. Ja kyllä ihmeteltävää ja opittavaa riitti tälläkin kertaa. Kymmenen hehtaaria näyttelytilaa ja yli 1100 näytteilleasettajaa 44 maasta kertovat hyvin tapahtuman koosta. Mukana oli ilahduttavasti myös suomalaisia näytteilleasettajia. Tällä kertaa kaikkiaan 22 omalla tai päämiehen osastolla.
Suomen metsäkeskuksen kokoama Ligna2023 Hannoverin ryhmä koostui 39 henkilöstä pääasiassa puutuotealan yrittäjistä ja tuotannon vastaavista. Ryhmän keski-ikä oli noin 47 vuotta, joten oltiin selvästi alle suomalaisen puualan yrittäjän keski-ikää, joka on viimeisten toimialatietojen mukaan yli 55 vuotta. Huolestuttavan korkea keski-ikä yritysten ja toimialan kehittämisen ja tulevaisuuden kannalta. Katoaako kehittämisen horisontti puualan yrityksissä ikääntymisen takia?
Puutoimialan uudistuminen ja kehittyminen tarvitsee nuoria tekijöitä, yrittäjiä ja työntekijöitä. Talouden ajurina vaikuttaa toimialalla nyt luova tuho ja omistajanvaihdokset, joko myynnin tai sukupolvenvaihdoksen kautta sekä vihreä siirtymä. Vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit uudistuvat ja muuttuvat uusien, parempien ja tuottavampien tieltä. Näin työntekijät, raaka-aineet ja rahoitus ohjautuu hyödyllisempään käyttöön ja tuottavuus ja yhteiskunnan elintaso nousevat.
Suomalaisen hyvinvointivaltion perustana on markkinoilla toimivien yritysten tuottavuuden myönteinen kehitys. Tuottavuus on pitkällä aikavälillä myös puutoimialan kehittämisen tärkein osatekijä, koska se vaikuttaa suoraan yritysten kilpailukykyyn markkinoilla. Korkea tuottavuus mahdollistaa myös korkeammat palkat ja antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet kilpailla työvoimasta. Yhtenä osana toimialan parempi tuottavuus mahdollistaa myös paremman kansantulon, josta maksettavilla veroilla kustannetaan elintasoa kohottavat julkiset palvelut.
Puutuotealalla talouden rakennemuutosta on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimintaa on karsiutunut, mutta yrityskoot ovat kasvaneet ja liikevaihdot sekä kannattavuus ovat kuitenkin samaan aikaan parantuneet. Ollaan oikealla tiellä mutta tuottavuuden nostotalkoisiin ja kasvupolulle pitää saada edelleen enemmän energisiä ja osaavia nuoria yritysten vetäjiä. Parempi ja tehokkaampi tuotantoteknologia yhdistettynä osaamisen tason nostamiseen sekä yritysjohdossa että työntekijätasolla, sekä digitalisaation hyödyntäminen yrityksen kaikessa liiketoiminnassa parantaa puualan kilpailukykyä.
Yle uutisoi äskettäin käsityöalojen opettajajärjestöjen huolesta liittyen kasvaviin eroihin poikien ja tyttöjen oppimistuloksissa käsityön arviointitutkimuksessa. Ero tyttöjen hyväksi käsityön tiedollisessa osaamisessa oli viisi ja taidollisissa osaamisessa 14 prosenttia. Vastaavat erot olivat 2010 yksi ja viisi prosenttia. Opetussuunnitelmauudistus on mennyt peruskoulun käsityön opetuksessa pahasti pieleen. Korjausliikettä
odotetaan ja pian. Muuten pohja toimialan rakenteellisesta uudistamisesta tuottavuuden parantamisen ehdoilla katoaa. Oikeanlaiseen ja ajantasaiseen koulutukseen on panostettava. Olisiko aika kysellä myös pojilta minkälaista koulutusta ja työelämää he haluavat.
Tätä kirjoitettaessa valmistaudumme jo Kunnallisjohdon seminaariin Lahdessa omistajanvaihdosteemalla. Ligna2023 terveisinä kuntien johdolle on myönteisiä uutisia. Puuteollisuuden yritykset investoivat maakuntiin. Voittajat panostavat tulevaisuuteen.
Jouni Silvast
Kirjoittaja toimii projektipäälikkönä Suomen metsäkeskuksen omistajanvaihdoksella kasvua puutuotealalle,
OKAPUU- hankkeessa, Lujadigi-hankkeessa sekä Puutuotealan tuottajayhteistyö – Yritysryhmähankkeessa.